TIIBETILäISTEN 90 VUOTTA TäYTTäVä HENGELLINEN JOHTAJA ON KANSAINVäLINEN TäHTI JA YKSINKERTAINEN MUNKKI

Niilo Simojoki

Kun Kiinan johtaja Mao Zedong vuonna 1959 kuuli dalai-laman onnistuneen pakenemaan kiinalaisjoukkoja Intiaan, kommunistijohtajan kerrotaan todenneen: "Siinä tapauksessa me olemme hävinneet taistelun."

Mao oli sekä oikeassa että väärässä. Tiibet on vuosikymmeniä myöhemmin yhä tiukasti Kiinan hallinnassa. Samaan aikaan nykyinen dalai-lama on noussut pitkän maanpakonsa aikana yhdeksi maapallon tunnetuimmista henkilöistä. Tiibetin asian esillä pitämisen lisäksi hän on puhutellut opetuksillaan ihmisiä eri maista ja uskontokunnista.

Kiinan harmiksi tälle väkivallattomuuden ja rauhan puolestapuhujalle myönnettiin vuonna 1989 Nobelin rauhanpalkinto. Viimeistään sen jälkeen munkinkaapuisen silmälasipäisen Tenzin Gyatson kasvoista ja hyväntuulisesta naurusta tuli tunnettuja lähes kaikkialla. Viestipalvelu X:ssä dalai-lamalla on 18 miljoonaa seuraajaa.

Sunnuntaina 90 vuotta täyttävä dalai-lama vahvisti aiemmin tällä viikolla, että dalai-laman hengellisen johtajuuden yli 600-vuotias instituutio jatkuu jälleensyntymässä myös hänen nykyisen ruumiinsa kuoltua. Samalla hän torjui Kiinan vaatimukset saada vaikuttaa valintaan toteamalla, että vain dalai-laman Intiasta käsin toimiva säätiö voi tunnistaa tiibetiläisten seuraavan hengellisen johtajan.

Dalai-lama on aiemmin sanonut, että seuraaja löytyy "vapaasta maailmasta" Kiinan rajojen ulkopuolelta. Hän on myös vihjannut sielunsa voivan siirtyä seuraavaksi tyttöön, aikuiseen tai jopa eläimeen, kuten hyönteiseen. Tähän saakka kaikki dalai-lamat ovat olleet poikia.

"Susi munkin kaavussa"

Nykyinen dalai-lama syntyi Taksterin maalaiskylässä Tiibetissä 6. heinäkuuta vuonna 1935. Lhamo Thondup -nimisenä eläneen kaksivuotiaan elämä muuttui peruuttamattomasti, kun perheen kotiin saapui pyhiinvaeltajia, jotka todellisuudessa etsivät seuraajaa pari vuotta aiemmin kuolleelle dalai-lamalle.

Ennusmerkit, kuten pikkupojan kyky valita samanlaisista rukousnauhoista edesmenneelle dalai-lamalle kuulunut esine, vakuuttivat etsijät siitä, että tässä on jälleensyntynyt 14. dalai-lama.

Valinnan aikaan Tiibet oli käytännössä itsenäinen maa. Kiina otti sen valtaansa 1950-luvun alussa. Dalai-lama ehti tavata Maon useita kertoja, mutta pakeni lopulta Himalajan vuoriston yli Kiinan kukistettua tiibetiläisten kansannousun vuosikymmenen lopulla.

Kiinan "sudeksi munkin kaavussa" kutsuma dalai-lama otettiin Intiassa avosylin vastaan, ja hän perusti maanpakolaishallituksensa Dharamsalaan Pohjois-Intiassa. Vaatimukset Tiibetin itsenäisyyden palauttamisesta vaihtuivat 1980-luvun lopulla näkemykseen keskitiestä, jonka mukaan Tiibetille pitäisi myöntää enemmän itsehallintoa. Kiina pitää dalai-lamaa edelleen separatistina.

Vuonna 2011 dalai-lama väistyi asemastaan poliittisena johtajana ja luovutti Tiibetin pakolaishallituksen demokraattisesti valitulle johtajalle.

Aamukuudelta rukoilemaan

Dalai-lama on tavannut suuren osan maailman johtajista, ja luettelo hänen saamistaan arvomerkeistä ja muista kunnianosoituksista on loputtoman pitkä. Suomessa dalai-lama vieraili viimeksi vuonna 2011, mutta hän ei päässyt tapaamaan Suomen valtiojohtoa. Hallituksesta dalai-laman tapasi vain silloinen kehitysministeri Heidi Hautala (vihr.).

Omassa arjessaan maailman sadan vaikutusvaltaisimman henkilön joukkoon valittu dalai-lama noudattaa yksinkertaista luostarielämää. Kotonaan Dharamsalassa hän herää aina rukoilemaan aamukolmelta. Aamiaisella rutiiniin kuuluu sentään englanninkielisten radiouutisten kuuntelu BBC:ltä.

Aamiaisen lisäksi dalai-lama syö päivittäin vain lounaan. Yölevolle hän vetäytyy jo iltaseitsemältä.

- Olen aina pitänyt itseäni yksinkertaisena buddhalaismunkkina. Tunnen, että se on todellinen minäni, dalai-lama kirjoittaa kotisivullaan.

Dalai-lama on kirjoittanut kymmeniä kirjoja muun muassa buddhalaisesta filosofiasta, mietiskelystä ja ympäristöpolitiikasta. Hänen näkemyksensä ovat saaneet laajaa vastakaikua. Kuuluisimpiin seuraajiin kuuluu buddhalaiseksi kääntynyt yhdysvaltalainen elokuvatähti Richard Gere.

Nainen sopisi seuraajaksi

Dalai-lama on kirjoittanut, ettei toivoa saa koskaan menettää, koska toivo antaa rohkeutta välittää ja toimia. Jos asioita voi muuttaa, ei aihetta huoleen ole, ja jos asioille ei voi tehdä itse mitään, on hänen mukaansa turhaa huolehtia.

Onnen tavoittelu on dalai-laman mukaan elämän tarkoitus. Tämä ei tarkoita kuitenkaan omaa etua, koska jokaisen yksilön hyvinvointi riippuu muiden hyvinvoinnista. Tämä yhteyden tunnustaminen on dalai-laman mukaan myös avain vaikeimpienkin konfliktien rauhanomaiseen ratkaisemiseen.

- Väkivallattomuus ei tarkoita, että meidän pitää passiivisesti hyväksyä vääryydet. Meidän on puolustettava oikeuksiamme, koska jos emme tekisi niin, sekin olisi yhdenlaista väkivaltaa, dalai-lama on todennut.

Dalai-lama myös vitsailee mielellään, ja joidenkin kommenttiensa kanssa hän on myös joutunut vaikeuksiin. Näin kävi muassa muassa silloin, kun hän sanoi tv-haastattelussa, että jos hänen seuraajansa on nainen, tämän pitäisi olla myös kasvoiltaan "hyvin, hyvin viehättävä" saadakseen huomiota ja ollakseen hyödyllinen.

Vähemmälle huomiolle jäi vastauksen perustelu, että naiset kykenevät osoittamaan myötätuntoa miehiä paremmin ja siksi nainen sopisi hyvin myötätunnon ruumiillistumana pidetyksi dalai-lamaksi.

----

Lähteet: Dalai-laman kotisivu, AFP, BBC, Yle

2025-07-05T06:48:59Z