HALLITUKSEN ILMASTOPAPERISTA LöYTYI HETI PORSAANREIKIä – “PERUSSUOMALAISTEN SOTARETKI”
Perussuomalaisia hiertänyt vuosiluku 2035 on edelleen mukana hallituksen ilmastostrategialuonnoksessa, joka lähti lausuntokierrokselle perjantaina. Vihreiden Saara Hyrkkö katsoo, että rivien väleistä löytyy kuitenkin jotain aivan muuta.
Työ- ja elinkeinoministeriö on lähettänyt hallituksen energia- ja ilmastostrategian luonnoksen lausuntokierrokselle, joka päättyy 22.8.2025. Strategiassa linjataan toimista puhtaan siirtymän vauhdittamiseksi ja ilmastotavoitteiden edistämiseksi.
Iltalehden tietojen mukaan ilmastostrategia lähetettiin perjantaina riitaisana lausuntokierrokselle kokoomuksen vaatimuksesta. Erityisesti perussuomalaiset on harannut strategiassa vastaan.
Ilmastoasioita perussuomalaisten puolesta neuvotteleva liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoi perjantaina Iltalehdelle, että puolue sai vielä torstaina strategiaan läpi maininnan siitä, että metsien käyttöä ei rajoiteta.
Ranteen mukaan asiaa olisi pitänyt painottaa vielä enemmän. Perussuomalaiset olisi myös halunnut muutoksia EU-politiikkaan ja ilmastolain arviointiin liittyviin asioihin.
Vuosiluku 2035 edelleen mukana
Perussuomalaisia on varapuheenjohtaja Teemu Keskisarjan mukaan hiertänyt erityisesti Suomen hiilineutraaliustavoitteen vuosiluku 2035. Vuosiluku 2035 on edelleen strategialuonnoksessa.
“Ilmastolakiin kirjatun hiilineutraalisuustavoitteen mukaan kasvihuonekaasujen päästöjen on oltava enintään yhtä suuret kuin poistumat viimeistään vuonna 2035. Pian sen jälkeen nettopäästöjen tulee laskea vakaasti negatiivisiksi”, luonnoksessa sanotaan.
Lulu Ranne kommentoi Iltalehdelle, että strategiaan “pitäisi saada sellainen kirjaus, että ei hirttäydytä tähän nykyiseen ilmastolakiin”.
Hallituksessa on erimielisyyttä myös Euroopan komission ilmastotavoitteesta. Tavoitteen mukaan päästöjä on vähennettävä 90 prosenttia vuoteen 2040 mennessä verrattuna. Ranne toistaa Iltalehden haastattelussa edelleen, että perussuomalaiset ei ole asiaa hyväksynyt.
”Vetää mattoa ilmastopuheiden alta”
Oppositiopuolue vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö tulkitsee lausuntokierrokselle lähteneen strategialuonnoksen kuitenkin “rivien väleissä” ilmoittavan, ettei hallitus aio tavoitella ilmastolain mukaisesti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä.
“Tämä vetää mattoa hallitusohjelman ja kokoomuksen ilmastopuheiden alta. Kaikki tiesivät, että hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen ei ole helppo tehtävä, mutta kokoomus ja RKP vakuuttivat, että siitä pidetään kiinni. Onko pääministeripuolue myöntynyt perussuomalaisten vaatimuksiin vai oliko ilmastolain puolustaminen alun alkaenkin vain bluffia”, Hyrkkö pohtii tiedotteessaan.
Hallituksen strategiapaperissa todetaan, että ilmastolain mukaiset päästövähennystavoitteet tullaan saavuttamaan, mikäli kaikki suunnitellut toimet toteutuvat. Hyrkkö huomauttaa, että se ei yksistään riitä ilmastolain mukaiseen hiilineutraalisuustavoitteeseen pääsemiseksi.
“On matemaattisesti mahdotonta päästä nollaan, jos päästöjä tasapainottamassa ei ole vastaavan kokoista hiilinielua. Onko hallitus siis todellisuudessa jättämässä kaikessa hiljaisuudessa hyvästit ilmastolain hiilineutraalisuustavoitteelle?”
”Perussuomalaisten sotaretki elinkeinoelämää vastaan”
Kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen arvostelee erityisesti perussuomalaisten kantaa olla sitoutumatta EU:n ilmastotavoitteeseen.
“Suomen koko talouden ja julkisen talouden kestokyky riippuu yritystemme tulevaisuuden menestyksestä. Suomi on johtava puhtaan teknologian, puhtaan energian ja varastoinnin, vetytalouden sekä fossiilisia korvaavien innovaatioiden tuottaja, josta esimerkkinä on metsäteollisuutemme. Näiden tulevaisuus riippuu ilmastolainsäädännön kunnianhimon tasosta ja ennakoitavuudesta, jotta toimialoihin tai yrityksiin voidaan investoida kysynnän varmistuessa. Siksi perussuomalaisten sotaretki elinkeinoelämäämme vastaan onkin hämmästyttävää”, hän kommentoi tiedotteessaan.
Pietikäinen itse pitää komission ehdotusta välttämättömänä.
”90 prosentin kasvihuonekaasupäästötavoite tulisi tieteellisen yhteisön mukaan saavuttaa mielellään vuoteen 2030 mennessä tai viimeistään vuonna 2035. Komission ehdotus onkin siihen nähden hyvin maltillinen, mutta välttämätön EU:n vuoden 2050 ilmastotavoitteen saavuttamiseksi”, hän sanoo.
Pietikäinen kertoo olevansa huolissaan Suomen hallituksen epäselvästä kannasta vuoden 2040 ilmastotavoitteeseen.
”Eurooppalainen päästövähennystavoite on Suomen kilpailukyvynkin kannalta välttämätöntä, sillä Suomessa ei ole sellaista eilisen teollisuutta, jolla maamme voisi menestyä. Suomen elinkeinoelämä kannattaa johdonmukaista ja ennakoitavaa ilmastopolitiikkaa, sillä Suomen kilpailukyky ei perustu vanhaan fossiiliseen energiaan pohjautuvaan teknologiaan. Päinvastoin Suomen elinkeinoelämä on investoinut jo merkittävästi puhtaaseen energiaan ja teknologiaan ja ilmastotavoitteista peruuttaminen olisi näiden investointien kannalta kohtalokasta.”
Ilmastopaneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä arvioi Helsingin Sanomille, että ilmastostrategialuonnoksessa on porsaanreikä ilmastotavoitteille kriittisiä tahoja varten.
Seppälä viittaa siihen, että strategialuonnoksen mukaan ilmastolakiin kirjattu ilmastolain tavoitteiden arviointi tehdään tänä vuonna. Arvioinnissa huomioidaan muun muassa uusin tieteellinen tieto, teknologian kehitys sekä päästövähennystoimenpiteiden kustannustehokkuus.
”Arviointi on vielä tekemättä, ja se voi ladata uudenlaisen keskustelun vielä tämän koko strategian päälle”, Seppälä sanoo.
LUE SEURAAVAKSI: